Bloggeria en osaa vieläkään käyttää

Argh. Mä oon niin juntti tän bloggerin kanssa että joka kerta mä unohdan miten tämä toimii.

Kommentit jää aina kattomatta...
Eilen kävelin 11km semmosta reilu 5km tuntivauhtia. Tosin puolessa välissä oli paussi.
Kävin apteekista hakemassa nesteenpoistajia ja ne tehoaa :O
Kilon pudotus vuorokaudessa :O
En nyt sitä merkkaa koska luulen että osa tulee kyl takaisin tässä.

Suunnittelin tänään lähteväni 4km lenkille mutta taitaa jäädä suunnitelmaksi kun näyttää niin sateiselta.
Syömiset menee hyvin, sain hirveesti tsemppiä pelkästään noista nesteenpoistajista. Laihdutuskin voi olla välineurheilua ;)
Eli paino toistaiseksi alle sadan ja tuntuu ihan mielettömältä ;)
Niin ja tsemppiä lisää suurin pudottaja-jaksot joita olen katsomosta katsonut, pari jaksoa viel ois katottavaa niin oon ajantasalla.
Jillian on vaan niin HOT. Mä tekisin mitä vaan et oisin sen näkönen ja omaisin sen kropan. Eihän se sillekkään ilmaiseksi ole tullut mut siis jos edes siihen kokoon joskus pääsisi niin ehkä sitä innostuis muokkaamaankin vähän?

Nyt painun kahlaamaan blogeja joita oon seurannut mut sattuneesta syystä oon jäänyt "hiukan" jälkeen niissäkin....

-Norsu

Kohta vuosi takana.

Ei tullut tavoitteista mitään. En kehdannut tulla taas tänne repsahduksen jälkeen ennen kuin pudotin pois ne mitä olin kerryttänyt.
Tuo päivämäärä saattaa olla väärin, toi reilu 5kg pudotus on saattanut olla kolmen viikonkin tulos?
Eli pudotin nyt sen verran että kehtaan tänne tulla.
Alku on mennyt nyt hyvin, kuten kiloista voi huomata, mutta mul on ihan hirveä turvotus :(

Heinäkuu lähenee kovaa vauhtia ja tavoitteessa ei olla. Vaikka aikaa olisi ollut ihan rutkasti.
Harmittaa että en käyttänyt sitä aikaa hyödyksi, mulla oikeesti VOISI olla bikini-kuntoinen vartalo jos olisin valinnut oikein. Yritän olla tyytyväinen tuohon hitusen reilu 20kg, ja toivon että ehtisin viel 3-4kg tiputtaa, mieluusti toki viisi ennen kuin tuo "aika umpeutuu".

Mies on ollut taas hyvin tässä mukana, ei oo tuonut herkkuja mun nenän eteen kun vähän jopa suutuin tuossa siitä että mä en VOI VASTUSTAA jotain avonaista suklaalevyä keittiössä. Tai avaamatontakaan. Et jos aikoo karkkeja mussuttaa niin PIILOTTAA ne niin et mä en  voi edes etsimällä löytää.  No, on piilottanut :D

Nyt kun en päässyt tavoitteeseen, en ole edes seuraavaa tavoitetta tehnyt. Tai tavoitehan on mutten ole miettinyt mitään aikaa sille. Kunhan nyt ali tuon satasen pääsisi.

Tunnustukset taas tehty, ja toivottavasti en taas katoa väärille teille.

-Norsu

Sortuuko korttitalo?

Ongelma. Iso ongelma. Suurin ongelma?

Mulla on ollut viime aikoina ruokahaluttomuutta. Luulisi toki että se on hyvä asia laihduttajalle?
No ei ole kun kyse on musta.
Eilen meni kolmen pintaan ja olin juonut vain kahvia. Melko normaali juttu.
Sit päätin että jotain on syötävä ja otin kanapastaa ja maissia vähän. Kanapastaa siis vähällä kanalla ja pastaakin taisi olla se 1.5dl. Ei tehnyt lainkaan mieli.
Maistoin eikä se maistunut edes hyvältä. Ajattelin että hieno homma, eipähän tule himoa tai nälkä kasva syödessä. Mitä mä sit tein? Menin kattilalle ja mätin vähän isomman annoksen siihen ja hotasin sen silti suuhun. MIKSI?!?!
No huono olohan siitä tuli, "täyteen" vatsaan kun viel vetää.
Loppupäivänä söin sit viel yhden ruispalan, yhteensä neljä näkkäriä ja illaksi viel maissinaksuja dipin kera. Missään vaiheessa ei ollut nälkä, eikä oikein tehnyt edes mieli mitään. Mutta tuosta pastan mättämisesta tuli ihan epäonnistunut olo ja sit ei kiinnostanut pätkääkään mitä paskaa mä suuhuni enää tungen. Eilinen syöminen oli vaan  syömistä syömisen "ilosta". Olisin voinut helposti tehdä hyviä valintoja tuohon ruokaan mutta tein silti huonoja valintoja. Olisin toki voinut tehdä huonompiakin valintoja mutta silti.


Aamulla kävin rustaamassa nuo kiloklubiin, kalorivaje oli ok mutta paskaahan mä söin. Vihannekset ja rasvat punasella.

Vittu mää sanon.
Mikä mua vaivaa???? Oikeastaan se mikä vituttaa eniten on että söin sitä pastaa niin paljon vaikkei ollut hyvää eikä oikeesti tehnyt edes mieli sitä :(
Pyörittelen ajatusta taas siitä että aloittaisin "pussiruokailun" mutta se jää aina ajatukseksi, ja selkeästi kyse ei ole kuitenkaan mun näläntunteesta, eikä edes mieliteoista vaan ihan jostain muusta. Onko mulla ahmimis-häiriö?
Mittanauha kateissa, olisi kiva mittailla pitkästä aikaa.
Olisikohan tänään parempi päivä ja pystyisin tekemään hyviä päätöksiä?
Yritetään ainakin...

-Norsu

 

 

Huningolla

Päivät on mennyt jo sekaisin. Aiemmat uhoamiset ruotuun palaamisesta loppuikin tasan siihen kun blogista kirjauduin ulos.
Ihan suoraan sanottuna, VOI VITTU.

Miten ihminen on näin heikko?!
Kerrataampa nyt sitten mitä on tapahtunut.
Viime blogi-päivityksen jälkeen jaksoin vajaa viikon olla ruodussa, sitten kaikki vaan kaatui niskaan.
Sen jälkeen olenkin syönyt, syönyt ja syönyt. Välillä aina saanut jokusen päivän onnistumisia ja sit kaikki kaatuu taas. Olen syönyt niin että itseäni inhottaa :(
Reilu viikko sitten päätin stopata ja nousta vaa'alle ja tehdä synninpäästön.
En tiedä mitä on tapahtunut mutta mässätessäni en ollut lihonnut :O
Vaaka näytti 101.8kg!
Pahan turvotuksen vuoksi olen nyt viikon syönyt kaalikeittoa ja ananasta, eilen vaa'alla käydessä se näytti 100.8kg. Ei enää paljoa niin on alle sadan!!!
Mies on laihtunut tässä myös, harmittaa tavallaan kun just kun olisin alle sen painon niin se pirulainen on laihtunut ja painaa vähän yli 90kg.

Mulla ei ole nyt mitään sotasuunnitelmaa ja vähän huolettaa miten tänään käy kun on karkkipäivä.
Tosin, söin mä viime viikonloppunakin vähän suklaata ja karkkia.. Mut kuinka se pysyisi kohtuudessa? :(
Mä olen nyt laihtunut 20kg. Ja vielä olisi 25kg edessä. Miksi mä en osaa nyt olla yhtään tyytyväinen tähän suoritukseen?!
Mietin tässä viikolla mikä on mun kesän tavoite.. Päätin että mulla pitäisi olla tahti kilo per viikko ja saisin "vain" 12kg pois ennen sitä päämäärää mihin alunperin aloin lahduttamaan.
Tähtään tuohon 12kg pois, mutta yritän nyt pitää mielessä että oikeasti kilon viikkovauhti kolmeksi kuukaudeksi on aika suuri tavoite.
Etenkin kun kaalikeitto-dietti ja sen aloitus mässy-kauden jälkeen vei VAIN kilon pois viikossa. Odotin että kun nesteet lähtee kiertämään niin se olisi vähintään 2kg.
En siis ole kaalikeitto-dietillä laihdutuksen vuoksi vaan ihan järkyttävän turvotuksen vuoksi.
Syön nyt ton kattilallisen ja sit aloitan "normaalin elämän". Se siis mikä olisi muille normaalia elämää mutta mulle vielä tavallaan uusi asia.

Nyt yritän olla hautaamatta tätä blogia (taas kerran) koska tää autto alkuun tosi hyvin, mut heti jos jättää käymättä niin ihan kuin isoveli ei näkisikään enää mun tekemisiäni ja jokainen herkku on kaloriton.

-Norsu

Päivä132

Horjumista, kuten huomaa kun blogi hiljeni. Olin siis pahoilla teillä.

Heti kun horjuu, pelko vaa'alle menoon kasvaa kasvamistaan ja sinne on jok päivä vaikeampi mennä.
Tänään katsoin taas pelkoa silmiin ja nousin vaa'alle...
Ei paha, viime mittaukseen vain +400g!
Eli olen vielä kiinni joulun tavoitteessani!
On tullut kyllä syötyä, mutta olen mä liikkunutkin. (5tuntia kävelyä viikossa vähintään)
On ollut päiviä jolloin olen jo seonnut laskuissa paljon kaloreita on mennyt, onneksi niitä päiviä on kuitenkin suht vähän. Muut päivät on ollut sellaisia että "nippanappa pysyy kalorivajeella" ja sit viikonloput ollut pääasiassa sellaisia että "nippanappa pysyy kulutuksessa".
Ongelma on se että kaloreiden arvioiminen on ihan hemmetin vaikeeta. Pitäisi mitata kaikki.
Selkeät vaje-päivät on tuhottu noilla mässäyksillä.
No, pääasia on ettei ole noussut paino juurikaan, josta olen oikeasti TODELLA ILOINEN!

Nyt on otettava härkää sarvista koska aika kuluu ja joulu kolkuttelee jo ovella, sinne ois matkaa sen 3.6kg. Ei mahdoton ollenkaan, mutta nykyisten horjumisten kanssa pitää olla tarkka. Joka kerta on meinaan vaikeampi pysähtyä.

On tässä kyllä ollut kaikennäköistä muutenkin :( Meidän arki rullaa sillä että kuljen pienimmän kanssa terapioissa päivät, ja illalla sit miehen kanssa heitetään läpyt ovella ja mä lähden töihin. Ja sit päälle kauhea stressi kun isompia pitäisi kuskata harrastuksiin ja auto on mulla töissä. Niitä sit sohlataan.
Ruuhkavuosiksi ne näitä kutsuu mutta musta meillä on aivan liian ruuhkaista :/ Parisuhdeaika on sitä että kaadutaan sänkyyn yhtä aikaa ja nukahdetaan heti.
Aikansa kutakin, niin mä yritän ajatella. Lapsen kotihoito ja molempien työssäkäynti on melko haastava yhtälö, ja kun vielä päälle on isompia aktiivisesti harrastavia lapsia...
Ensi viikko ollaan lomalla, siis ma-pe olemme täysihoidossa kaikki. Sitä on odotettukkin!!!
Mä meen sit kyllä töihin jo perjantai-iltana ja lauantaina koko päiväksi mutta kuitenkin. Me ehditään näkemään toisiamme! Ei stressiä harrastuksista, ei ruokakauppoja, ei ruoanlaittoa ei mitään!!
Saa nähdä vaan kuinka osaan syödä sitten houkutusten keskellä :/
Pyrin korvaamaan seisovassa pöydässä perunat, pastat ja riisit salaatille/keitetyillä vihanneksilla josta säästän kaloreita ihan kivasti. Muuten yritän sallia itselleni kaikki tarjolla olevat. Kieltäydyn ainoastaan selkeistä kalori/rasva-pommeista, tai jos käy mahdottomaksi niin puolitan miehen kanssa.
On muuten aika hyvä keino tuo miekkonen tässä. Jos tulee se huutava tunne että NYT ON SAATAVA esimerkiksi berliininmunkkia, niin jos sen puolittaa heti, syöttää toisen miehelle (tai lapselle) niin heti on säästynyt puolet kaloreista ja silti on saanut sitä herkkua ;) ja jos se on kokonaisena edessä niin sen varmasti jaksaa kyllä itsekkin. Mutta kun heti halkaisee niin tulee jopa hyvä mieli kun on jakanut omaansa ja ratkaisu on kuitenkin ollut vähempi paha siihen nähden että olisi mussuttanut kaiken itsekseen.

No mutta nyt on tosiaan siirryttävä puheista tekoihin, ensi kesän tavoitteeseen on vielä matkaa pirusti ja tätä menoa se ei tule toteutumaan ja varmasti alkaa plussaa tulemaan enempi jos ei NYT tee jotain!!

-Norsu

Päivä 105

Ja eka plussaviikko.
Eipä tässä auta puolustelut, viikonloppuna kolmen päivän synttärit verottivat ja kun aikakaan ei riittänyt mihinkään ruoanlaittoon.
Ruokavalioni sisälsi _todella_ rasvaista piirakkaa (juustoo, juustoo, juustoo, kuohukermaa,oikeaa voita), pitsaa, täytekakkua, karkkia, piirakkaa, pullaa, suklaata, hamppareita ja sit mies teki ruokaa ja ylläri, semmosta oikein rasvasta jauheliha kastiketta ja spaghettia. Mun heikkous.
Noniin, lukuja tiskiin. Eli 105.7. Lisäkiloja siis tuli 2.6kg!!!!!!!!
Sormissa kyllä tuntuu ihan järkky turvotus, että eiköhän noista suurin osa ole nestettä tän rasvan, suolan ja sokerin tankkaamisesta.
Perjantaina uusi yritys (ehkä jo huomenna pakko käydä).
Nyt pitää saada tsemppi päälle ja kiloja alas!!!
Huomenna 10km jos sää sallii, sama torstaina ja lauantaina pitkä päivä töissä joten tuleepahan ainakin kolme päivää olemaan melko helppoja ;)

-Norsu

päivä 101

No eipä eilinen mennyt kovin hyvin...
Söin HELVETISTI itsetehtyä pinaattikeittoa... Ja illan mussutin sitä leipää... (no ruisleipää mut kuitenkin)..
Pinaattikeitto oli oikein rasvassa suurustettua, kaloreiden laskeminen melko mahdotonta... Mut laitoin tuolta kiloklubista  että oisin syönyt sitä 900g (:D ) ni päivän kalorit oli 1559kcal... Että jos nyt tuon mukaan eläisi niin ei eilinen NIIN pahasti mennyt...
Suositus olisi reilu 1700kcal, eli vajetta pitäisi silti olla tullut.
No, vaakahan sen kertoo sitten ensi viikolla.
Vituttaa kun oon tämmönen.
Kun aloitin sen pinaattikeiton mättämisen, mun ei ollut nälkä. Otin pienen annoksen. Kohta otin toisen. Myöhemmin kolmannen. Söin siis kolme annosta keittoa ihan muuten vaan.
Ai että se oli hyvää... Mutta se terveellisyys sitten oli täysin eri asia. Rasvaa ja jauhoa siinä oli hemmetisti..+kevytmaitoa toki.

Mun on nyt jotenkin niin hemmetin vaikea palata "ruotuun".
Mä TIEDÄN mitä mun pitäis tehdä, ja monesti alkuun onnistunkin (esim.tuo pieni annos pinaattikeittoa) mutta sitten tapahtuu "jotain" ja mun sisäinen mässääjä herää henkiin.
Eipä sillä, ei nyt oo joutunu ainakaan nälässä olee, kaloritkin melko kohtuulliset.
Ja se toissapäivänen ruokailu meni melko nappiin itsestään :O eilen siis merkkasin ne kiloklubiin ja kaikki paitsi kuitu oli vihreellä!! Kaloreita reilu 700 :O ei huono, sais toki olla enempikin kaloreita, mut pienentää hirveesti tota se että olen luopunut tuosta "pakosta" että pitää syödä tasaisesti.
Mä kun en vaan halua syödä aamulla, enkä monesti lounaallakaan, joskus menee välipala-aikakin sivu suun.
Tuohon pitäisi panostaa, koska diabetes kolkuttelee ja ois tärkeetä pitää verensokeri tasasena...
Mut mä en jotenkin pysty nyt keskittyy tohon...

Huomaan myös että heti kun ruokavalio ei ole mun mielestä hyvä, jätän vitamiinit sun muut pois. Vaikka mun todella pitäisi ainakin kalsiumit vetää purkista. Kyllä, suvussa on myös osteoporoosia.
Vittu mitkä geenit mä olen saanutkaan.
Paskat polvet, diabetes-riski, paljon syöpää, kilpirauhas-sairaudet, kihti, ylipaino ja verenpaineetkin on korkeita suvussa. Mulla _vielä_ on ollut hyvät, jopa matalat verenpaineet mutta niin se on muillakin ollut. Kunnes se alkaa kohoamaan.
Verenpaineen nousu tosin melko varmasti johtuu ylipainosta. Että mulla on kyllä mahdollisuus vaikuttaa siihen ja mahdolliseen diabetekseen.
Kihtihän mulla jo on, polvet on "vammaset" jo rakenteen takia, kilpirauhaseen en voi vaikuttaa juurikaan, mutta ylipaino, verenpaine, diabetes sekä osteoporoosi on sellasia mihin mä voin vielä vaikuttaa. Ja sen mä haluan tehdä.

Unohdin kertoa.
Mähän olen haaveillut hölkkäämisestä. Kyllä, mä haluaisin hölkätä.
Viime viikolla kävely lenkillä päätin sitten kokeilla, ihan muutaman askeleen..
Ei tullut mitään :( polvet antoivat välittömästi palautteen, painoa liikaa. Lisäksi se ihran hyllyminen oli melko epämukavaa.
Mulle on kyllä sanottu että ei näillä polvilla hölkätä ikinä, mutta joku päivä mä haluaisin hölkätä. Ainakin kilometrin. Vaikka parilla tauollakin.
Mä haaveilin vielä ennen tuota yritystäni että vuonna 2014 mä osallistun naisten kymppiin ja silloin mä pystyisin hölkkäämään aina osan matkaa (suurin osa kävellen kylläkin mutta etten ihan vikaksi jäis...). Se haave kariutui kyllä heti :(
Mut ennen kuin pystyisin edes 20metriä hölkkäämään, mun pitäisi saada painoa pois näiltä polvilta, nämä eivät vaan kestä.

-Norsu

Päivä 100 jatko

Tajusin juuri että jos viime viikon vaa'an rikkoutumisen yhteydessä tullut luku (siis se joka tuli useammin) piti paikkansa niin tuo 103.1 saattaa olla todella lähellä ihan oikeasti aiempaakin painoa!!
En merkannut viime viikkoista mihinkään, mutta siis se on ihan mahdollinen!! Wuhuu! vielä parempi mieli ;)
BMI:n kävin laskemassa ja se on nyt 35,67, ja olen vielä toistaiseksi "vaikeasti lihava" mutta raja tulee pian että olen "vain" merkittävän lihava :D (raja tulee 35 ;) ) Kaksi kiloa siihen!!
Aloitus BMI oli 41,78 että ihan mukavasti tuokin muuttunut ;)

Päivä 100

Se on nyt sitten sata päivää tarvottu tässä suossa.
Blogi hiljeni taas hetkeksi ja taas mä kaatuilen.
Viikonloppi (la-su) meni niin huonosti ettei tosikaan. Söin, söin, söin.
Suklaatakin söin ihan tautisesti (melkeen levyn, enkä yleensä syö kuin maks 1/2). Niin että huono olo oli. Ja leipää pupelsin koko viikonlopun.
Vittu että hävettää. Mutta ei siinä mitään, nyt tarkempana.

Tosin, nyt on kaatuiluista huolimatta hyviä uutisia. Meille ostettiin uusi vaaka ja tänään kävin sillä.
Lisäkilot pelottivat, mutta kas, paino oli sen mukaan 103.1 \0/
Eli nyt mennään tuon mukaan, oli "melko" mukava yllätys :D Teki mieli huutaa ja pomppia kun tuloksen näin... Enää 3.2kg ja mä painan ALLE sata!!!!!!!!

Kävin eilenkin lenkillä, tällä kertaa päädyin käymään kaupassa joka sijaitsee kauempana, ja kiersin viel takastullessa. Muistaakseni joskus matkamittarilla katsoin että kilometrejä tulisi tuosta lenkista 7km.

Tuli kyllä niin hyvä olo tuosta uudesta vaa'asta, vaikka "vähän fuskausta" tuollainen laihtuminen on ;)
Mut ihmettelen kyllä sitä että mä mun äidillä kävin myös vaa'alla ja se kyllä näytti kilon sisään tuosta edellisesta vaa'asta :/ Ehkä tuo näyttää sit vähän vähempi kuin todellisuus on, mutta ei sen väliä, mä aion tuon vaa'an mukaan painaa jokatapauksessa 75kg, ja ehkä vähempikin?

Eilen huomasin, kun en vahtinut syömisiäni, söin mitä teki mieli niin ruokasaldo oli seuraava:
Tuhti tonnikalasalaatti. Sis.Tonnikalaa vedessä, pinaatinlehtiä kourallinen, maustekurkkua 1 pieni,majoneesia, kurkkua. Lurautin mä viel hiukan salaatinkastiketta... Mut tuolloin oli jo kello 16 ja olin käynyt lenkilläkin ja työilta edessä... Annoin siis luvan itselleni nauttia RASVAAAA, mä rakastan majoneesia :D Sit rehkin töissä jokusen tunnin. Iltasella söin melko kaloripitoisen iltapalan, mutta leivistä oisin saanut enempi jos oisin alkanut mussuttamaan ;)
2/2.5dl vadelmia
1.5dl rahka
0.5prk/persikkasose (makeutukseksi)
abt 15rusinaa
0.5 banaania
2rkl auringonkukansiemeniä.

Mun piti ottaa vaan vadelmaa ja rahkaa soseella, mut muistu mieleen mun aiempien urakoiden herkku.. Suosittelen kokeilemaan:
Banaania kuutioiksi
Rahkaa
Auringonkukan siemeniä 1rkl
10rusinaa
makeutusainetta.
toi on todella hyvää. Alunperin en käyttänyt auringonkukan siemeniä vaan ne eksyi sinne kun rasvat oli huonolaatusia :D Mut toi on siis TODELLA hyvää, vaikka aika tuhti onkin :P Aamupalaksi ennemminkin, mä oon vaan tämmönen iltasyöppö ni mä oon herkutellut iltasin :P

Lisää ihania kuulumisia muuten. Meillä menee siis rakkaan kanssa hyvin, ja tiedättekö mitä?
Eilen siinä pussaillessa mies pitelee vyötäröltä ja sanoo että "Tästä kohdin kyllä huomaa että olet laihtunut" <3
Vaikka ensimmäisenä teki mieli sanoo vaan että "ei siihen sit tarvittukaan ku melkee 20kg", mut kyllä tuo vaan hyvältä tuntui <3 Mun mies huomaa <3 Enkä tiedä onko tää laihtuminen ollut osasyy myös tuohon parisuhteen paranemiseen? Ehkäpä?

Nyt mä lähden muistelemaan tickerin tunnuksia että saan painon päivitettyä ;)

-Norsu

Päivä 95

Ja tiedossa vaa'an osto.
Mä en halua uutta vaakaa mutta pakko se on ostaa. Tänään kapusin vaa'alle, päättäen nöyränä ottaa vastaan jopa +lukemat.
Ja koska vaaka on hiukan epäkunnossa, olen aina käynyt muutaman kerran varmistaakseni että tulos on sama. No, nyt se on sit alkanut heitellä parilla kilolla jokaisen käynnin jälkeen :/
Eli siis vaaka-kauppaan se on mentävä.

Kasvistavoite menee vituilleen, ei pysty.
Eilen kymmenen kilometrin lenkki + työilta. Ruokana lenkin jälkeen rahkaa 200g, ja vedelmia 1.5dl. Siihen asti meni siis ihan hyvin.
Töiden jälkeen söin puolikkaan pitsan ja vielä pupelsin illalla kaksi ruisleipää...
No kalorit oli vajeella joten sinänsä hyvä, mutta TAAS vedin paskaa itteeni. Vittu.
Ei mahda eiliselle enää mitään joten pakko yrittää tehdä tästä päivästä parempi.
Toivon että vaa'an luku 104.2kg (joka useemman kerran näky) pitäisi paikkansa, mutta yhdellä kerralla näkyi jopa 106.8 joka voi myös olla mahdollinen :(
Tänään vaaka-ostoksille jos kerkiää... Jos ei niin sit punnitsen ensi viikolla.

Miksi tää laihtuminen on niin vaikeeta?! Tai ei oikeastaan laihtuminen nyt mitään kamalan vaikeeta oo ollut, mut se että laihduttaisi _oikein_!

Jotain positiivista toki löytyi... Meinaan toissapäivänä kaivoin kaapista vanhat tuulihousut. Oletin etteivät mene päälle, koska viimeksi niitä kokeillessani niistä ei saanut edes vetoketjua ylös, puhumattakaan napista.
Nyt ne sujahtivat päälle kuin ei mitään! aika hienoa, jotain on siis tapahtunut.
Matka vaan on niin pitkä että tekisi mieli vaan kaivaa kaapista makaronia ja jauhelihaa ja mättää saavillinen sitä. (mä oon ihan hulluna makaroniin ja jauhelihaan jossa on ruokakermaa, mausteita, ketsuppia ja sinappia). Mut ei, ei voi. Vaikka se hetkellisesti helpottaisikin.

-Norsu

Päivä 93

Ja synninpäästöt.

Niin siinä sitten kävi.
Ei kiinnostanut ollenkaan avata koko bloggeria (kiloklubiin en oo viel ees viime perjantain jälkeen kirjautunut). Tulee niin syylinen olo.

Hupshei ja lauantai meni vielä ihan ok. Paitsi sitten yöllä tuli mentyy grillille. Tosin humala oli niin iso etten niitä syönyt vasta kuin krapulassa. Sunnuntaina sitten mässäsin. Hävettää :/
Syötiin grillisafkaa... Eikä ne edes olleet hyviä mut kun oli se suolan ja rasvan himo :/
Sit söin jätskiä... Silleen parin ihmisen edestä.
Eikä siinä vielä, illalla mies sai houkuteltua mut tilaamaan pitsaa...
Et kalorit oli tähtitieteellisiä, en mä noita osaa ees laskea. Grilliruoatkin kun lilluivat majoneeseissa, oli munaa, kebabbii, hampparii, pitaleipää ja jos vaikka mitä.
Maanantai meni iltaan asti ihan ok ja taas se leipä. Vitun leipä.

Eilinen meni iltaan asti paastotessa. Koko päivän saldoksi tuli 1kpl soijajuoma (118kcal), 3/4 kurkkua, n.2dl riisiä, kanakastiketta ilman kanaa (joku oli ronkkinut ne...) Yksi leipä (johon sitten laitoin paljon juustoa... Mun heikkous :( ) Ja näkkileipä margariinilla sekä ohueella kalkkuna leikkeleellä. Muutenhan eilinen meni kokonaisuutena hyvin mut kun kaikki sapuska painottu iltaan :/
No, kävelin mä eilen taas 10km.. Ja illalla olin töissä... Et kulutin mä kait enempi ku söin? Tää on just tätä kun ei laske tarkalleen mitä suuhunsa laittaa...
Niin ja kasvistavoite jäi sitten siihen perjantaihin.
No, selvisin sentään ma-pe.
Tänään alkaa uusi kasvistavoite, ja se pitäisi pitää sunnuntaihin. Katsotaan kuinka akan käy.
Torstaina ainakin lenkkipäivä jos ei sada paljoa...

Motivaatio on kova taas vaihteeksi, mutta toteutus takkuaa.
Mun aivot kun sanoo että vaikka söisin mitä vaan niin lihon. Eli mun aivot taistelee sitä syömistä vastaan kokonaan. Vaikka kyllä mä tiedän että syödä pitää.. Pitäis syödä vaan kohtuudella ja vähän terveellisemmin kuin mitä nyt.
Saa nähdä uskallanko vaa'alle taas hetkeen. Niin ahdistaa tuo viikonloppu.
Viikonloppu ja lapsivapaa oli kyllä todella ihana <3 Miehen kanssa saatiin bailata, ja tuntui että oltaisi ihan vastarakastuneita <3 meil ei oo alkuaikojen jälkeen ollutkaan tuollaista iltaa joka ei pääty johonkin riitaan tms... Ero alku-ajoille oli siinä että mies kutsui mua koko illan vaimoksi <3
Kyllä se mua vaan rakastaa <3

-Norsu

Päivä 88

Ja pikapäivitys..
Yritän ainakin olla pikainen. Kohta meinaan pitää lähteä 10km lenkille!!

Unohdin eilen kertoa tärkeimmän eli kasvishaaste on onnistunut nyt joka päivä!
Täytyy sanoa että kyllä olen ylpeä itestäni!
Vaikkei eilinen mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan niin eilenkin rehut oli kohdillaan.
Tai. Meni se eilinen oikeastaan paremmin kuin muut päivät, koska pallurat vihersi kaikki, paitsi energia-pallura joka kiukutteli vääränlaatuista rasvaa. Mutta muuten kaikki oli tasapainossa!
Eilinen meni läskiksi siinä mielessä että ensin en syönyt mitään.
Paitsi kahvia. Sit otin kunnon rehuannoksen (parsakaalia, kukkakaalia ja kurkkua, päälle voimakasta juustoa+salaatinkastiketta).
Ei mun ollut nälkä enää, mutta jotenkin päädyin pupeltamaan sitä saatanan keksintöä, leipää.
Söin ensin yhden. Sitten toisen. Sitten kolmannen. No oli niissä päällä ananasrenkaita, että sain niistä kasvissaldoa kasvatettua... Jos nyt jotain positiivista pitää etsiä.
Ja päälle vielä pari hapankorppua. Huoh.
En mä nyt näitä ihan peräkkäin syönyt mutta illan aikana kuitenkin. Täysin turhaa syömistä, ei nälkää eikä mitään tarvetta. Mutta kun mä vaan niin rakastan leipää. Vaikka mun pitäisi välttää niitä hiilareita.
En mä eilen niitä näpytellyt kiloklubiin, luulin että vituiksi meni koko päivä sitten, mutta tänään merkkaillessa huomasin että ihan hyvältä silti pallurat näytti. Ja kalorit oli tuhannen luokkaa.
Että sikäli päivä oli ihan ok.

Nyt kiireenvilkkaa tuonne sateiseen aamuun reippailemaan. Huih, kuinkahan mä jaksan :O

-Norsu

Päivä 87

Ja viikkopudotus 1.5kg :O Menkoista huolimatta!
Tosin mulla on ollut tuo syöminen vähän semmosta että ei mikään ihme että tippuu.
Mä onneton olen unohtanut mun tunnussanan tuohon tickeriin :( En pääse muokkaamaan sitä :(

Mä sain eilen ripset. Ekaa kertaa elämässä mulla on pitkät ja taipuisat ripset!
Eli otin ripsenpidennykset, ja täytyy sanoa että aivan huikeat onkin!
Mun ei tarvitse meikata ollenkaan! Mun norpan-silmätkin näyttää jopa ihan nätiltä ;)
Tuntuuhan nää viel vähän oudoilta, mutta siis näistä mä en halua ikinä luopua! Aamulla kun heräsi ni oli oikein kiva kun oli vähän niinku meikit naamassa heti aamusta. Näillä kehtää mennä baariinkin ihan suoraan! Helpottaa kun mä oon tosi laiska meikkaamaan ;)

Mulla tulee olemaan kiirus tässä tänään-huomenna ja ylihuomenna joten blogi mahdollisesti hiljenee loppuviikoksi, ja mä yritän siitä huolimatta pitää selkärangan!
Koska jotenkin tää auttaa pysymään kaidalla tiellä, ja heti jos jää unholaan niin sortuminen käy...


-Norsu

Päivä 86

Ja onnistumisia :)

Toissapäiväinen suunnitelma melkeen piti.
Kasvikset täyttyivät!
Jouduin tosin oikeasti rääppien niitäkin syömään iltamyöhään että "PAKKO SAADA KASVIKSET TÄYTEEN". Yöks. Ei ollut yhtään nälkä.
Eilinen meni samoissa tunnelmissa, mieli ei olisi tehnyt, mutta kun oli pakko.
Tietokoneelle sattui pieni tapaturma ja siksi eilen en päässyt päivittämään.

Niin ja kävelin eilen vielä ennen töitäni 9.8km tarkalleen ;) Aika siistiä!
Nälkä on kadonnut (tai on kadoksissa edelleen). Maha saattaa kurnia ja olo olla nälkäinen mutta nyt se kurniminen saa tuntuu olon ällöksi eikä tee yhtään mieli syödä :/
Onneksi mulla ei nyt varsinaista vaaraa ole saada anorexiaa :D
Kunhan kasvikset nyt pysyy kunnossa, ja lisäksi vitamiinit purkista ja sit proteiinia jonkun verran niin enköhän mä ihan hyvässä lihassa kuitenkin pysy ;)

Tälle päivälle mulla ei nyt olekkaan muuta.
Kasvis-tavoite pitää koko viikon, mutta lauantaina mulla on vapaata. Ainakin osittain ;)
Meillä on miehen kanssa pitkästä aikaa LAPSIVAPAA!!! (viime kerrasta on about 2v) Ja kaveri täyttää pyöreitä.
Joten en todella aio olla ilman siideriä (valitsen kyllä light-versiot) ja jos nyt tarjolla on jotain purtavaa, aion niitä maistella. Kohtuus täytyy kuitenkin pitää ;)
Tänään taas tuntuu siltä että MÄ ONNISTUN.
Katotaan sit miltä huomenissa taas tuntuu :D

-Norsu

Päivä 84

Ja edessä kasvis-viikko!

Jännittää jo hirveesti kun nyt en haluu möhlii tätä heti ekana päivänä.
Eilinen ei mennyt kovinkaan mainittavasti, kalorisaldo on täysin pimennossa koska söin sellasia ruokia että kaloreiden laskeminen ei oikein onnistunut. Ja söin epäterveellisesti.
Lonkalta heittäisin että meni joku 1700kcal... Mutta voi olla että heittää reilustikkin suuntaan tai toiseen, vaikka melko varma olen etten enempää kerryttänyt ainakaan. Söin määrällisesti melko vähän koko päivänä mutta melko kaloripitoista ruokaa.
Jotenkin kait annoin itselleni siihen vapauden pääni sisällä koska mittaukset oli hyviä.
Ei se mitään, arki alkaa ja uudet haasteet.

Tänään siis tavoitteena se min.500g kasviksia.
Tän kirjotuksen jälkeen meen kiloklubiin lisäämään kasviksia niin että tuo tulee täyteen, ja sit viel pitää toteuttaa ne. Hirveen helpolta se kuulostaa :D

Sen totesin eilen  (taas) että melko oleellista tässä painonpudotuksessa on se että ei laita suuhunsa mitään minkä kaloreita ei tiedä. Edes noin suunnilleen...

Tää on vaan yhtä nuoralla tasapainoilua.
Tänään sentit ei tunnu enää miltään, eikä tuo pudotuskaan.
Mutta matka on eteenpäin.

Kolme kuukautta jouluun, ja joulun tavoitteeseen sanotaanko 7kg niin olisin alle sadan. Kuulostaa ainakin kovinkovin helpolta :D Vajaa 600g/viikko. Eli jos sen 700g/viikko tavoitteessa pysyn, niin hyvällä mallilla ollaan. Mieluiten kyllä ottaisin ainakin kilon per viikko pois :P
Mä niin vaan odotan tuloksia, mä niin odotan maalia. Ma odotan että mun reidet ei koske toisiinsa kun kävelen. Ja että mä voin hyppiä/juosta/hölkätä/pomppia trampoliinilla ilman että mun ihrat seuraa mua rytmikkäästi vähän jälkijunassa.

Kun mun mies hieroo hartioita niin mun ainoa ajatus ei olisi se että miten se tuntee vaan läskin, ei lihaksia missään.

Kyllä mä vielä sen päivän nään. En sit ole varma kerkiänkö ensi kesään, mutta viimestään sit seuraavaan ;)
PAKKO.
Tavoite tosin ensi kesään mennessä päästä jo mun tavoitteeseen, mut sit voikin viel yrittää tiputtaa lisää seuraavaa kesää varten ;)
Sit mä meen uimaan kun mä painan 75kg! Ostan uimapuvun ja meen lasten kaa lilluu eikä sit tarvi miettii miten kamalalta mä näytän kun hyllyvä keho on ahdattu pinkeän uimapuvun sisään :D

-Norsu

muokkaus. Kiloklubiin päivän ruokatavoitteet asetettu. Ja vihreenä möllöttää vihannekset, energia (joka siis sisältää sen rasvan ja proteiinin), herkut, ja keltaisella kuitu. Ei paha. Mutta mun pitäs jo alkaa pupeltaa lounasta että jaksaisin sit ennen töihin lähtöä syödä päivällisenkin :/ ja siinä välissä välipalaa... Mut kun mä en yhtään tykkää syödä viel tähän aikaan >:(

Päivä 83

Mä olen ihan pölkyllä päähän lyöty.
Jos joku voisi ystävällisesti käydä katsomassa mun edistys-sivun päivitykset ja laskea laskinko mä oikein?!
Mä siis mittailin tänään vähän väliaika-tietoja ja mietin että onko mun mittaukset ollut ihan paskoja aiemmin vai mitä kävi?!
Esim.reidestä oli lähtenyt 4cm?!?!?!?!?!?!
Laskin viel kadotetut sentitkin enkä voi uskoa niitä.

Edistys-sivu on vähän vaikealukuinen, vikat mittaukset on alimpana kun taasen yhteenveto ylhäällä..
En jaksa oikein panostaa nyt siihen kun ne on lähinnä mulle muistiin..

Miten mulla on voinut lähtee muka reisistä niin paljon tuossa ajassa kun vyötäröstä vain sentti?
En tiedä. Mittasin viel monta kertaa...

Ei sillä, luvut oli miellyttäviä :D Ihmekkös vanhat housut roikkuvatkin joka suunnasta :D

Heti kun saan rahaa niin pitää ostaa housut.
Ostinhan mä yhdet jotka on aivan ihanat mut yksillä sopivilla housuilla on aikamoista elää. Ärsyttää kun pitää vetää jalkaan housut jotka roikkuu ja lököttää :(

Eilinen meni taasen kaloreiden puolesta ok, mutta kalorisaldon teki sitten pitsa. Vaikkakin vain vähällä juustolla. Mut hei viikonloppu!
Mä en oikeastaan tuosta edes tuntenut morkkista koska työpäivä oli TODELLA raskas, enkä taas kerinnyt syömään mitään. Ja varmasti tuli kulutettuakin aikalailla kaloreita.
Salaatti oli loppu ja illalla tullessa kotiin en tod.jaksanut alkaa pilkkoo kurkkua sun muuta. Että vihannespuoli oli tyyliin puolikas paprika (pitsan päälle laitoin raakana).
Pakko asettaa itselleni nyt ensi viikolle tavoite.
Mä koko aika epäonnistun päivätavotteissani niin ehkä mä laitan vielä isomman tavotteen :D
Ensi viikolla JOKA PÄIVÄ pitää täyttyä se puoli kiloa kasviksia. Se ei ole mahdoton, ja todella perussettiä, mutta kun jotenkin mua ei se pupeltaminen jaksa kiinnostaa vaikka salaattia syön enempi kuin mielelläni.
En aio miettiä nyt rasvoja/proteiinia/kuitua pätkääkään. Vain kasvikset ja kalorit. Niin ja herkut tietty mutta ne on pysynyt aisoissa koko aika.

Eilen sanoin mun työkaverille että ihanaa kun syystakki mahtuu mulle kun keväällä ei mahtunut yhtään kiinni. Kattoi mua vähän aikaa ja sano "Oikeestikko?! Paljonko sä oot laihtunut??"
Kerroin luvun ja seurasi hetken hiljaisuus. Sitten sanoi että nyt kun todella kattoo niin kyllä kasvoista huomaa että painoa on tippunut.
Ei se lohduttanut, mutta yritti edes olla kohtelias.
Eka jolle kerron paljonko olen laihtunut. Hämmästyksen ilme oli kyllä ilmeinen.

Mä mietin sitä hetkeä kun kehtaisin julkisesti tunnustaa tän projektin (eli olisin niin kevyt että kehtaisin kertoa paljon olen painanut...).
SITTEN KUN, projekti on siinä mallissa niin laitan ennen-jälkeen kuvat esille ja kirjoitan siihen isolla että "Minä tein sen!". Se ajatus lämmittää mieltä.
Sinne on vaan hirveesti vielä matkaa mutta helpottaa kun välillä pystyy miettimään "mahdottomuuksia" ja nauttia siitä tunteesta mikä mulla silloin voi olla.

Ei mulla nyt kummempaa, mä meen uusintamittauksille (taas) ja lasken uudestaan senttejä oonko mä ne laskenut muka oikein.

muokkaus. Tarkistusmittasin vielä uudestaan, ja ei nyt ihan niin huikeita senttejä tullut kuin ekalla ja tokalla kerralla (ilmeisesti mitta oli jotenkin huonosti?) mutta huikeita tuloksia silti ;)

-Norsu

Päivä 82

Eilinen meni sikäli taas kohtuullisesti että kalorivajetta oli reippaasti.
Taas täyttä paskaa.
Kävin kävelylläkin, vaikkakin todella LÖNTYSTELLEN niin kävin silti. Ihanaa oli saada raitista ilmaa.
Tänään vietän taa yksinhuoltajan elämää pienen kanssa, isommat ovat leirillä.
No, en mä tavallaan edes vietä, mä oon töissä koko päivän ja vauva menee tädilleen hoitoon.
Illalla myöhään haen vauvan kotiin nukkumaa, käytän koirat ulkona ja sit on mun omaa aikaa.
Ois eilen vielä tehnyt mieli lähtee kunnon lenkille, mutta sit se jäi kun jumiuduin kotiin tän väsymyksen kanssa :/
Ei se mitään. Ensi viikolla lapsella on terapiaa jonne matkaa reilu 5km. Se on aamusta enkä nyt tiedä jaksanko nousta niin että kävelisin sinne mutta ainakin ajattelin kävellä pois. Saisi yhdistettyä näitä liikkumisia johonkin niin tulisi sitten kanssa liikuttua. Se asennoituminen on vaan niin hankalaa taas.
Terapia alkaa olemaan nyt 2krt/viikko, joten jos kävelisin molempiin suuntiin reitin niin mun aiemmin asettama viikko-tavoite kilometreissä olisi täynnä.
Mutta kun se on niin helppo mennä kyydillä.

Ollaan alettu paikallisen yrittäjän kanssa hieromaan kakku-bisnestä.
Saa nähdä suostuuko hän mun ehdotuksiini.
On se vaan kyllä niin että ihan helvetisti pitää tehdä kakkuja että saisi palkkaakin..
Jos me nyt saadaan asiat sumplittua niin että aloitetaan yhteistyö niin sitten mun viimenenkin vapaa-aika menee :D Saa nähdä kuinka sitten jaksan.
No osan voi onneksi tehdä vauvan kanssa, mutta sit jotkut koristeet vaatii pitkään keskittymistä joka pitää hoitaa silloin kun mieskin kotona.
Eli sit mä oon ensin tietty töissä lauantait, 2-3 arki-iltaa ja ylimääräsellä ajalla (tai öisin) väännän kakkuja. HUI! Niin ja saatan mä sunnuntaitakin olla töissä jos saa vuoroja, mutta se tietää aina tuplaliksaa ni se helpottaa :D
No kaikki raha on kotiin päin, ei mahda mitään. Mä en pientä päikkyyn voi laittaa kun sielä ei saa hänen tarvitsemaansa tukea, enkä mä kyllä muutenkaan halua sitä laittaa sinne :/
Mut asuntolainat ne vaan on pakko maksaa. Onneksi helpottaa kotihoidontuki ja vammaistuet että pystytään jotenkuten tää kotihoito mahdollistamaan. Jos nyt vaan vielä vähän enempi rahaa saisi.
Juuri kun mä olin päättänyt että ei mitään ylimäärästä elämään. Mutta niin se elämänvirta kuljettaa.
Voi olla että tilauksia ei tule kuin neljä kuussa, tai parhaimmillaan (pahimmillaan?) niitä saattaa tulla useita viikossa. Hui. No, yötyötä sit ja silleen. Herätään kukonlaulun aikaan.
Olinhan mä hullu menossa yötyöhönkin ennenkuin tää nykyinen osa-aikatyö löytyi ;)

Sit toki pitäis löytää viel selkäranka etten syö taikinaa XD

Kohta töihin!

-Norsu

Päivä 81

Eilinen meni ihan _kohtuullisesti_.
Eli kasviksia tuli se 500g.

Mulla on palannut mun jatkuva väsymys :(
Siis se väsymys jonka luulen johtuvan mun kilpirauhasesta mutta kukaan ei suostu niitä testejä seuraamaan. Viimeksi en saanut aikaa lääkärille edes koska lähihoitaja ajanvarauksessa sanoi että "Turhaan enää mietit sun tuloksia, sun testit oli viitteissä a sulla on kilpirauhanen kunnossa" ja päälle paasausta terveellisestä ruoasta ja liikunnasta. Tosin edeltävätkin testit oli tehty 2v aiemmin, kerran.
Väsymystä on vaikea selittää. Se on sellanen kuin just ois herännyt ja venytyttää ja haukotuttaa. Mutta se olotila kestää 24/7. Välillä on parempia kausia, välillä huonompia, nyt on se huonompi.
Tukkakin kun lähtee päästä ja kuukautiset heittää häränpyllyä :/

Varmaan jo aiemminkin kerroin että kilpparin vajaatoiminta on suvussa hyvin vahvana naisilla, niin isän kuin äidinkin puolelta. Mutta kait munkin pitää odottaa 40-vuotiaaksi että oireet otetaan tosissaan.
Olenhan mä taas varannut lääkäriaikaa ja sen kaksi kertaa unohtanut.
Olen ollut menossa sinne ensisijaisesti ehkäisy-asioissa mutta päättänyt että läväytän kaikki tiskiin ja pyydän niin kolesterolit, verensokerit, hemoglobiinit ja ne kilppari-testit.
No eipä paljoa lohduta että meidän omalääkäri on ihan paska, siis oikeesti.
Mä kävin hakee saikkua kun raskaana liitoskivut estivät kävelemästä ja seisominen ei onnistunut kauaa. Istualtaan ei meinannut päästä ylös. Alkoi selittämään ruokaympyrää ja liikuntaa.
Joo liikkuisinhan mä mut ku en pysty. Myönsi huikeet kaksi päivää saikkua ja "suositellaan siirtoa toisiin työtehtäviin". Ei tosin osannut sanoa että miten mä perhepäivähoitajana siirryn muihin tehtäviin, joihin vielä kykenisin. Kuulemma esimiehen asia.
Esimies ei ollut kovinkaan tyytyväinen ja tuli itellekkin olo että kait mä sit vaan kuvittelen kaikki kivut ku oon nin lihava ja laiska. Esimies ei keksinyt mihin mut voisi siirtää kun en voisi muuta kuin istua päiväkodilla niin eipä musta töihin ole :/
Mut sit piti tämmösen todistuksen takia tehdä selvitystä "ylemmälle" taholle mun terveydentilasta ja jos mä kerran lääkärin mukaan oon kykenevä töihin muissa vastaavissa hommissa niin miksi mä en sit siirry päikkyyn.
Huoh, vituttaa vieläkin tuo soppa.
Mulla siis liitoskivut olivat viikolta 27 (kesäloma alkoi just kun kivutkin....), aivan helvetilliset. En pystynyt sängystä nousemaan kun jalkojen avaaminen/sulkeminen tuotti kivun joka sai mut huutamaan. Öisin itkin kun en  voinut vaihtaa asentoa. Kävely oli hidasta ja kivuliasta. Tuohon soppaan kun lisäsi raskausdiabeteksen ja issiaskivut (molemmissa raskauksissa issias oireillut), jatkuvan väsymyksen ja koko raskauden läpi oksentamisen (useasti päivässä), niin lääkärin mielestä mä kyllä pystyn menemään töihin, kun pitäis syödä terveellisesti ja liikkua niin raskauskin sujuu hyvin ja voin olla töissä. Ainiin, toki mulla verenpaineetkin jo tuolloin alkoivat kohoamaan. Mut ei sekään ole syy olla pois töistä kun mä nyt vaan en syö terveellisesti kun oon lihava.
Vittu.
Ylipainoisena lääkärissä käynti on yhtä helvettiä. Mä en halua menna ennen ku pää on kainalossa.

Sanoin kyllä miehelle että meen sen ehkäisyasian hoitamaan yksityiselle kun vaan saadaan vähän rahaa... Mut siihen asti me yritetään elää sitten ilman tuota hormoni-ehkäisyä.

Puhuttiin miehen kanssa eilen tupakin polton lopettamisesta.
Me oltiin 2v polttamatta ja ratkesin (tahallaan, ei kiinnostanut enää). Mies ratkes perään.
Nyt oikeestaan vituttaa vaan rahanmeno, mutten edes halua luopua tupakasta :/
Täytyy kattoo josko tekis uudenvuoden lupauksen sitten?
Mä tykkään tupakoida, mul on hetki omaa rauhaa terassilla käryttelemässä. Mulla on syy lähteä hetkeksi sinne pakoon hulinaa. Vessaan meno ei riitä, eikä se että menen jäähylle ulos ilman tupakkaa. Mua vaan helpottaa se tupakka. Mut kait sekin ois lopetettava, syöpähän näillä geeneillä vielä tulee.

Mulla oli joku asiakin tänne sanottavana mut enhän mä mtn muista.

-Norsu

Päivä 80

En malttanut huomiseen vaa'an kanssa.
Ilmeisesti tuo mässykausi sai nestettä kehoon jonkinverran tai jotain, paino oli meninaan 2.5kg pienempi kuin viime perjantaina. Uskoakseni tuloksen kävin vaa'alla kahdesti.

Sitten hiipi mieleeni Raparperin vaa'an vaihto ja mietinkin että pitäisikö mun tässä vaiheessa pohtia uutta vaakaa kuitenkin? Jos mun pudotukset ei pitäiskään paikkaansa?  Tai ehkä mä odotan että tuo menee lopullisesti rikki?

Ainii, yks tavallaan toinenkin hyvä uutinen tuli.
Kioklubi on vihdoin alkanut piirtää mun edistyskäyrää ja näyttää siis vanhatkin tulokset mitä sinne olen merkannut. Mun se alkuperäinen lähtöpaino ei olekkaa se 129, vaan jossain vaiheessa olen punnannut itteni aloittaakseni laihiksen ja siel oli lukema 131.9kg pahimmillaan :/
Eli mähän oon sitten laihtunut ihan helvetisti kaikkiaan!!! 
Jännä olla onnellinen siitä että joskus on ollut vieläkin painavampi :D
Eilinen kasvistavoite epäonnistui, mutta ei hätää, energiapallura oli vihreä (eli proteiinit ja rasvat oli kohdillaan). Ja musta se on se vaikein pallura saada vihreäksi. Vähällä vaivalla ois saanut kasviksetkin mutta illalla en jaksanut alkaa pupeltaa mitään kun töistä myöhään tulin...

Satanen on niin lähellä!
Mun teksti on kaikkiaan niin tylsää että pakko aina lisätä niitä kuvia mitä joskus koneelle on tallennellut :D

Mietin eilen isojen kokojen "muuntamista" normaalikokoiseen...
Et jos mulla o isojen tyttöjen kokoa olevat housut, vaikka 42 niin vastaako se normaalikokoa 46?
Mä niin odotan sitä että mahdun normaalikoon 46 housuihin, voisi ostaa paljon kivampia vaatteita...
Kaikkia isojen tyttöjen vaatteet kun on mitä on, harvemmin löytyy sellaista joka oikeasti pukisi, housu-valikoima on monesti onneton, en löydä mun tyylistä. Mutta normaalikokoisten vaatehyllyt taasen notkuvat just niitä mun vaatteita :/
Tosin, kaikki kauniit paidat ne ei mulle hoikimpinakaan aikoina (paino 75) istuneet mun käsivarsien takia :/ Mutta siihen tähtään että joku päivä mun allit kutistuu. Kun saan painoa alas, haluan alkaa jollain tapaa treenaamaan käsiä ainakin. Ja keskivartaloa. Mutta kun tuloksia ei tämän rasvakerroksen kanssa voi nähdä niin motivaatio ei riitä.
Toisaalta, mulla on ihan täysi työ pitää motivaatiota yllä edes tähän painonpudotukseen joten ehkä mä en senkään takia nyt kykene aloittamaan... Jos epäonnistun niin sit tuppaa kaikki olemaan "ihan sama".

Seuraavat kuvaukset pitäisi olla lokakuussa, (ja viimeiset) mutta kuulin huhua että ne peruttaisi :/

Tavallaan toivon että perutaan, vihaan kameroita. Mutta toisaalta, näkisikö siitä jo sit niitä tuloksia?


-Norsu

Jatkuu taasen

Oli nyt heti pakko tulla kirjoittamaan.
Hyvä syy meinaan.
Jos joku muistaa lukeneensa mun talvitakki-haasteesta ja siitä kuinka se on mahdoton, joku 15cm ennen ku menee edes kiinni.
No, se MENI KIINNI!!! Repikää siitä!

Okei, ei se "käyttökunnossa ole" koska pienikin kumarrus saisi koko takin repeämään, mutta nyt ei oo monesta kilosta kiinni että mahtuu!!!
Voi mieletöntä!!!!!!

-Norsu