Päivä132

Horjumista, kuten huomaa kun blogi hiljeni. Olin siis pahoilla teillä.

Heti kun horjuu, pelko vaa'alle menoon kasvaa kasvamistaan ja sinne on jok päivä vaikeampi mennä.
Tänään katsoin taas pelkoa silmiin ja nousin vaa'alle...
Ei paha, viime mittaukseen vain +400g!
Eli olen vielä kiinni joulun tavoitteessani!
On tullut kyllä syötyä, mutta olen mä liikkunutkin. (5tuntia kävelyä viikossa vähintään)
On ollut päiviä jolloin olen jo seonnut laskuissa paljon kaloreita on mennyt, onneksi niitä päiviä on kuitenkin suht vähän. Muut päivät on ollut sellaisia että "nippanappa pysyy kalorivajeella" ja sit viikonloput ollut pääasiassa sellaisia että "nippanappa pysyy kulutuksessa".
Ongelma on se että kaloreiden arvioiminen on ihan hemmetin vaikeeta. Pitäisi mitata kaikki.
Selkeät vaje-päivät on tuhottu noilla mässäyksillä.
No, pääasia on ettei ole noussut paino juurikaan, josta olen oikeasti TODELLA ILOINEN!

Nyt on otettava härkää sarvista koska aika kuluu ja joulu kolkuttelee jo ovella, sinne ois matkaa sen 3.6kg. Ei mahdoton ollenkaan, mutta nykyisten horjumisten kanssa pitää olla tarkka. Joka kerta on meinaan vaikeampi pysähtyä.

On tässä kyllä ollut kaikennäköistä muutenkin :( Meidän arki rullaa sillä että kuljen pienimmän kanssa terapioissa päivät, ja illalla sit miehen kanssa heitetään läpyt ovella ja mä lähden töihin. Ja sit päälle kauhea stressi kun isompia pitäisi kuskata harrastuksiin ja auto on mulla töissä. Niitä sit sohlataan.
Ruuhkavuosiksi ne näitä kutsuu mutta musta meillä on aivan liian ruuhkaista :/ Parisuhdeaika on sitä että kaadutaan sänkyyn yhtä aikaa ja nukahdetaan heti.
Aikansa kutakin, niin mä yritän ajatella. Lapsen kotihoito ja molempien työssäkäynti on melko haastava yhtälö, ja kun vielä päälle on isompia aktiivisesti harrastavia lapsia...
Ensi viikko ollaan lomalla, siis ma-pe olemme täysihoidossa kaikki. Sitä on odotettukkin!!!
Mä meen sit kyllä töihin jo perjantai-iltana ja lauantaina koko päiväksi mutta kuitenkin. Me ehditään näkemään toisiamme! Ei stressiä harrastuksista, ei ruokakauppoja, ei ruoanlaittoa ei mitään!!
Saa nähdä vaan kuinka osaan syödä sitten houkutusten keskellä :/
Pyrin korvaamaan seisovassa pöydässä perunat, pastat ja riisit salaatille/keitetyillä vihanneksilla josta säästän kaloreita ihan kivasti. Muuten yritän sallia itselleni kaikki tarjolla olevat. Kieltäydyn ainoastaan selkeistä kalori/rasva-pommeista, tai jos käy mahdottomaksi niin puolitan miehen kanssa.
On muuten aika hyvä keino tuo miekkonen tässä. Jos tulee se huutava tunne että NYT ON SAATAVA esimerkiksi berliininmunkkia, niin jos sen puolittaa heti, syöttää toisen miehelle (tai lapselle) niin heti on säästynyt puolet kaloreista ja silti on saanut sitä herkkua ;) ja jos se on kokonaisena edessä niin sen varmasti jaksaa kyllä itsekkin. Mutta kun heti halkaisee niin tulee jopa hyvä mieli kun on jakanut omaansa ja ratkaisu on kuitenkin ollut vähempi paha siihen nähden että olisi mussuttanut kaiken itsekseen.

No mutta nyt on tosiaan siirryttävä puheista tekoihin, ensi kesän tavoitteeseen on vielä matkaa pirusti ja tätä menoa se ei tule toteutumaan ja varmasti alkaa plussaa tulemaan enempi jos ei NYT tee jotain!!

-Norsu