perjantai 20. heinäkuuta 2012

Päivä 18

Ensin huonot jutut.

Vitun hienosti "No neljä ateriaa", sitä harjotellaan.. Meni niin reisille että ihan hävettää. Hemmetti.
Söin sit kaikkiaan yhden aterian... Tai oikeastaan puolikkaan protskujuoman... Kaloreita vajaa 100.

Miten hienot ajatukset ei toteutunut.
No aamuhan alkoi sillä että suosiolla jätin sen aamun "ruoan" pois.
Sit aloin harkitsee että lähtisin lenkille. Intopiukeena sit laitoin lasta valmiiksi, mietin vaatetusta ja hösäsin.
Sit mä lähdin.
No jes! Kävelin 6.7km (ja varmaan vähän päällekkin kun eksyin vähän reitiltä).
Sitten tuli puhelu pomolta, tulenko töihin illaksi. Tottakai menin.
Sit kiireenvilkkaa kotiin, ja suoraan töihin. Ostin mä kaupasta protsku-juoman, ajattelin että ehdin sen sit töissä juoda. No puolet siitä ehdin juoda ja sit olikin asiakkaita ja unohtu se loppukin sinne.
Kotona vitutti. Vitutti niin että. En sit vitutuksissani halunnut syödä enää mitään.
Jotenkin tuntu et epäonnistuin että turha tässä on mitään enää sit syödäkkään >:(
Tässä on varmaan syy miksi mä olen lihonnut, miksi mä en ole laihtunut, tavoite joka ei toteudu saa mut niin vittuuntuneeksi että "paskaakos väliä millään ku ei kerran onnistu".
Vaaka näytti tänään jo -2.8 mut ei se nyt lohduttanut. Vituttaa niin.
Oon itsestäni kyllä ylpeä että jaksoin kävellä noin pitkän matkan joka käytännössä on ylämäkeä koko aika, ja viisi TODELLA jyrkkää nousua...
Mut muuten...
Miksi mä olen näin joko-tai-ihminen?!?!

-Norsu

1 kommentti:

  1. mä olen kanssa niin joko-tai-ihminen ja yritän kovasti asiaa muuttaa. syön siis joko täydellisen hyvin ja itsekuri on 100% tai sitten vedän ihan vituiksi koko homman. tänä vuonna asiaan on alkanut kyllä tulla muutosta. helpottavaa ajatella, että voisi oikeasti muuttua. :)

    kannattaa kuitenkin yrittää syödä useamman kerran päivässä, se pitää aineenvaihdunnan liikkeessä jolloin paino putoaa nopeammin :)

    VastaaPoista