Hemmetin pitkä kuukausi ollut.
Eilinen hipoi täydellisyyttä ja kiukkulenkilläkin kävin. Tuli sit käveltyy vähän päälle 16km.
Mä yritin kiukku/suru-syömiset korvata liikunnalla, ihan hyvin meni. Harmi että yleensä tuo ruokakaappi on lähempänä ja houkuttelevampaa...
Ei mul oo mitään helvetin asiaa.
Mä olen tänään, ja olin eilenkin aika maissa. En tykkää itsestäni yhtään ja urakka tuntuu mahdottomalta :( Päälle vielä lisää sydänsurut niin ei tee urakasta yhtään helpompaa :(
Yritä vaan piirtää silmissäni kuvaa siitä minkä näköinen olen ensi kesänä. Mietin niitä kommentteja joita mulle sanotaan kun ensi vuonna menemme erääseen tapahtumaan jossa tavataan tuttuja joka vuosi. Mietin että ensi vuonna mä haluan olla sellainen että voisivat sanoa "En meinannut tunnistaa".
Mä haluun ottaa arskaa toppi päällä, mä haluan istua retkituolille. Mä myös haluan tuntea oloni varmaksi.
Tosin, silloin joskus kun laihduin niin pää ei pysynyt mukana ja mä tunsin itseni edelleen lihavaksi, mut kömpelömmäksi :/ Mut nyt on vuosi aikaa...
Mä en halua epäonnistua :(
-Norsu
Itseluottamusta kehiin nainen! Sä et epäonnistu. Mä en anna sun epäonnistua. Mä vaikka potkin suo persuksille niinä heikkoina päivinä! Luota itseesi ja siihen mitä se teet. :)
VastaaPoistaMä tiedän ton tunteen kun se tuntuu ylitsepääsemättömän mahdottomalta, mutta se ei ole mahdotonta. Se on mahdollista. Niin sinulla kuin minullakin.
Halauksia!
Kiitti! Miksi mä en löydä sun blogia taas :/
VastaaPoistaSaitko sie sen uuden kutsun jonka lähetin aikoinaan? :/ Laita mulle sähköpostia niin mietitään lisää. :)
VastaaPoista